- - Mikko Meriläinen:Wigwam-kiinnostukseni heräsi varhaisessa teini-iässä 1980-luvun puolivälissä. Kävin kuuntelemassa Nuclear Nightclubin kuulokkeilla naapuripitäjän kirjastossa ja tutkin mystisiä levynnimiä Epe'sin ja Kane Recordsin mainoksista Soundi-lehdestä. Ensikosketusta bändiin en kuitenkaan muista. Ehkä olin kuullut biisejä radiosta. Jim Pembroken outo olemus vuoden 1981 euroviisukarsinnoista oli ainakin jäänyt mieleen.
Meni vielä pari vuotta ennen kuin toden teolla aloin tutustua yhtyeen tuotantoon. Kyllä kolahti. Ja samaan aikaan kolahti muukin 1960-70-luvun pop ja rock Abbasta Zappaan. Wigwam jäi kuitenkin erityisesti kiehtomaan, ehkä ristiriitaisuutensa ansiosta: kotimainen, kansainvälinen, välillä nerokas, välillä eksyksissä, ei luokiteltavissa. Aivan erinomainen aihe se tuntui olevan internet-sivuille, kun vuonna 1998 päätin askarrella sellaiset. Verkkoon oli ilmestynyt mahtavia kansainvälisille kulttibändeille omistettuja sivustoja, mutta Wigwamista tietoa ei löytynyt.
One of the very first efforts to create a Wigwam web page:
Kun rupesin hahmottelemaan sivuston rakennetta, ulkoasua ja sisältöä, esikuvana oli norjalaisen Jan Høibergin The Band -sivusto, ks. theband.hiof.no (oli hetkellisesti kiinni kesällä 2008). Päätin kuitenkin käyttää freimejä: valikko jököttää pysyvästi vasemmassa laidassa. Taustaväreiksi tuli oranssi ja turkoosi, sillä kun värejä oli käytettävissä, niitä piti käyttää. Kielen valitseminen tuotti päänvaivaa, suomi vai englanti? Kompromissina päätin roikottaa rinnakkain kumpaakin kieltä otsikoissa ja muissa tekstinpätkissä.Avasin sivuston 28. elokuuta 1998 osoitteessa cc.joensuu.fi/~mmerilai. Sisältöä oli vähän, mutta sitä oli tarkoitus kartuttaa pikku hiljaa, pitkäjänteisesti. Blues Section -osion lisäsin 11. syyskuuta. Kävijälaskurin käynnistin 15. syyskuuta. Sitä tuli alkuaikoina tiirailtua uteliaana, mutta elokuussa 2002 se lopullisesti poistui sivustolta. Silloin lukema oli noin 91 000:ssa.
Ensimmäinen uutisluonteinen ilmoitus oli ilmeisesti maininta Love Proge 2 -kokoelman ilmestymisestä syyskuussa 1998. Vieraskirja avautui 25. syyskuuta, ja muutaman päivän päästä sinne ilmestyivät ensimmäiset viestit. En muista, odotinko kummoistakaan keskustelua syntyvän, mutta pari kolme vuotta myöhemmin yhtyeen aktivoiduttua turinointi vieraskirjassa äityi hämmästyttävän vilkkaaksi.
Syksyn 1998 mittaan laadin esittelyt muutaman keskeisen Wigwam-jäsenen vaiheista, ensimmäisenä Jim Pembrokesta. Englanninnoksessa avitti brittiläinen Wigwam-fani Mark Jones. Sivustolle tehtyjä käännöksiä ovat myöhemmin tarkastaneet mm. Esa Järvi ja Claes Johansen. Englanninkielisyyden vaaliminen on ollut haastavaa, mutta jo alussa kävi selväksi, että diggareita löytyy joka puolelta maapalloa.
Mainion kontribuuttorin sain heti syksyllä 1998 toimittaja-muusikko Suonna Konosesta, joka oli päätynyt sivustolle AltaVista-haulla: "+rock +joensuu". Sivuille ilmestyi Konosen alun perin Usva-pienlehteen laatima Wigwam-kronologia sekä kasvava kokoelma Wigu-biisien sanoituksia ja sointuja. Konoselta sain nivaskan vanhoja lehtileikkeitä, ja erityisen kiinnostavaa oli päästä tutustumaan hänen harvinaisia radio- ja keikkaäänityksiä sisältävään nauha-arkistoonsa.
Lokakuun 1998 tienoilla sivuston ylläpito helpottui olennaisesti, kun hankin offline-rakkineeni tilalle uuden tietokoneen ja siihen modeemiyhteyden. Olin suunnitellut sivut ja vienyt ne nettiin veljeni PC:llä ja tehnyt sitten päivityksiä työpaikalta käsin. Tuon kymmenen vuotta sitten ostetun koneen näyttö on edelleen käytössä.
Olin perustanut sivuston siinä uskossa, että Wigwam on kuollut ja kuopattu. Edes yksittäisten jäsenten tekemisistä ei ollut ollut havaintoa vuosikausiin. Sitä yllättävämpää oli huomata, että Jim Pembroke aikoi joulukuussa 1998 soittaa keikan Chicagossa - King Crimsonista tutun Gordon Haskellin lämmittelijänä. Uutisoin asian Wigwam-sivuilla ja olin yhteydessä konsertin järjestäjään. Keikka peruuntui Jimin osalta, mutta hän heitti viestin vieraskirjaan ja taisipa lähettää sähköpostiakin. Mies oli siis elossa ja ilmeisesti hyvissä voimissa.
Joulukuussa 1998 aktivoin sivustolla kävijöitä järjestämällä äänestyksen. Kolmekymmentäyksi henkilöä täytti nettilomakkeen, jossa kysyttiin Wigwamin kolmea parasta albumia ja kappaletta. Yllätyksittä jäätiin: voiton veivät Nuclear Nightclub ja Losing Hold.
Tekijänoikeudet ja visuaalinen vaikutelma olivat asioita, joiden suhteen pyrin pitämään tolkun kunniassaan. Kompastelin heti, muun muassa rajatessani jäsenet-sivulle pärstiä eri lähteistä.
The 1998/99 version of the Wigwam members page:
Tammikuussa 1999 Mårten "Matsin veli" Huldén huomautti kirjavanoloisesta galleriasta ja lähetti pari uutta kuvaa. Toinen niistä, Bodominjärvelle tähyävä varhais-Wigwam, sai korvata siihen asti etusivulla olleen vuoden 1975 pedrollista bändiä esittävän potretin (joka sittemmin palasi joksikin aikaa). Myöhemmin nähtäville tuli lisääkin Huldénin kuvia.A near-complete reconstruction of the original Nuclear Netclub layout from before June 1999:Keväällä 1999 sivusto sai alaotsikon 'Nuclear Netclub'. Siihen asti oli pärjätty pelkällä 'Wigwam'-nimekkeellä, mutta sulateltuani hetken aikaa tuota Suonna Konosen sanaleikkipankistaan sinkoamaa ehdotusta ymmärsin täsmenteen ytimekkyyden ja sen tarpeellisuuden merkityksen. Kohta myös sivuston osoite pidentyi, muotoon cc.joensuu.fi/~mmerilai/wigwam.
Kertyvää aineistoa ei enää saanut järkevästi sijoiteltua alkuperäisen jäsentelyn alle. Myös ätläkkä värimaailma alkoi tympiä ja kahden kielen rinnakkaisviljely osoittautui rasitteeksi. Niinpä yhdeksän kuukauden jälkeen uudistin sekä sivuston ulkoasun että rakenteen perinpohjaisesti.
Uudistunut Nuclear Netclub avautui 5. kesäkuuta 1999. Sivusto sai jotakuinkin nykyisen ulkoasunsa: pianonkoskettimia muistuttavat valikkonappulat ja punaruskean värin niiden taustaksi, vaalean pohjan oikean puoliskon vaihtuvalle tekstille. Vanha lähteet-sivu jakautui bibliografiaksi sekä radio-, tv- ja filmiosioksi. Kuvahakemistolle tuli oma sivunsa. Parin viikon päästä muutoksen kohtasi myös Blues Sectionille omistettu alaosasto.Heinäkuussa 1999 ryhdyin listaamaan sivustolle Wigwamin ja muutaman sen jäsenen keikkoja. Pekka Pohjola oli konsertoinut pitkin 90-lukua, ja vuonna 1999 nousi lavalle myös Jukka Gustavson uuden Moments-levynsä myötä. Jukan Semifinal-keikasta jäi hupaisaksi muistoksi hänen torjuva asenteensa nimikirjoituksen pyytäjiä johtaan: "älkääs nyt pojat". Livenä tuli nähtyä myös Gutsin toinen kokoonpano, Hot Toeksi uudelleenristitty Sahti.
Wigwam-polli uusittiin loppuvuodesta 1999. Lavensin kyselyä pyytämällä ilmoittamaan Jim Pembroken ja Blues Sectionin parhaat tuotokset. Äänestysvilkkaus jäi kuitenkin edellisvuoden tasolle.
Tammikuussa 2000 fanittajalle oli tarjolla yllättävä korvikekokemus, kun Ageness-yhtye esitti valikoiman Wigwam-ohjelmistoa Helsingin Tavastialla. Parin biisin ajaksi kitaraa tuli veivaamaan itse Rekku Rechardt. Rekku esiintyi myös Snakecharm-kokoonpanon riveissä Gutsin jatkaessa Moments-keikkailuaan. Nuclear Netclubiin Wigwam-veteraanipataljoonan heräämistä havainnoi Petri Maskulin.
Sivusto karttui alkuvuoden 2000 mittaan lukuisilla pienillä lisäyksillä, mutta huhtikuussa tärähti, kun Esa Järvi lähetti Amerikanmaalta tuoreen Jim Pembroke -haastattelunsa. Siitä tuli ensimmäinen laajempi Nuclear Netclubissa julkaistu spesiaalijuttu.
Vieraskirjaan alkoi sataa viestejä. Vanhimpia täytyi ryhtyä pelastamaan Freebok-palvelimelta. Turvapaikan ne saivat emäsivuston huomaan perustetusta vieraskirja-arkistosta. Tieltä heivasin keväällä 1999 avaamani Kuvaruutupop-sivuston, jolle olin koonnut tietoja suomalaisten artistien televisio- ja elokuvaesiintymisistä. Tilantarvetta oli muutenkin, sillä Wigwam-tiedostoja oli kertynyt jo kolmatta sataa. Kuvaruutupop pesi hetken Sunpoint-domainissa, kunnes palveluntarjoaja päätti lopettaa toimintansa. Onneksi Yleisradio ja YouTube ottivat idean kehitelläkseen muutamaa vuotta myöhemmin.
Keväällä 2000 kuului kummia: Wigwam nousisi 30-vuotisjuhliaan viettävän Ruisrockin lavalle. Keikan varmistuttua siistin paraatisivun ilmettä ja siirsin kontribuuttorilistan omalle sivulleen. Wigwam-miesten vanhoja soolovinyylejä julkaistiin cd-muodossa yhä kiihtyvään tahtiin, ja siitähän täytyi kertoa. Neljännesvuosisadan täyttänyt Nuclear Nightclub koki jo toisen laserajan tulemisensa Ruisrock-keikan myötä.
Kirjoitin Wigwamin comebackista pienen raportin sivustolle. En sen kummemmin ängennyt yhtyeen seuraan Ruisrockissa, mutta ennen keikkaa kävin esittäytymässä Jimille ja keikan jälkeen tiedustelin Lee Perryn tahdissa nytkyneeltä Pedrolta, josko Wigut soittaisi ylimääräisen yllätyskeikan kuten Provinssirockissa 1991. Wigwamin esiintyessä eturivissä heilui pari omatekoiseen Wigwam-paitaan sonnustaunutta miekkosta. Sittemmin toinen näistä savolaisista, herra Heiskanen, rupesi sivuston ahkeraksi avustajaksi. Nuclear Netclubin reaaliaikaiseen päivittämiseen en ollut koskaan pääsevä, mutta vieraskirja alkoi palvella veresten tunnelmien välittäjänä. Oman ensimmäisen festaririvini lähetin Ruisrockin nettipisteestä.
Elokuussa 2000 tein pari pientä mutta yhäti näkyvää ulkoasullista muutosta: Poistin etusivun uutisosion taustalta pinkin värin ja ryhdyin jäsennellymmin listaamaan päivityksiä. Päivityksiä oli luvassa tiuhaan tahtiin, sillä Ruisrockista riehaantunut Wigwam jatkoi keikkailua. Elokuun Tavastian-keikasta rakensin sivun, jolle englannin kieltä muistuttavan selostukseni oheen kokosin vaikutelmia muilta läsnäolleilta. Syksyllä oli ilmestymässä kaksi uutta Wigwam-sävelaarteistoa sisältävää levyä, joista toista olin itse saanut kunnian päästä kokoamaan.
Wigwam-höyryä nostatti osaltaan Rytmi-lehti syksyllä 2000. Lehdessä ilmestyi laaja juttukokonaisuus, jossa Mikael Wiik muisteli yhtyettä ja jossa haastateltiin vanhoja wiguja, kauan vaienneita varhaisjäseniä myöten. Nuclear Netclubiin erikoismateriaalia tarjosi Urpo Hartikainen, joka kävi valokuvausretkillä Tombstone Valentinen kansien ja Ronnie Österbergin haudan jäljillä. Jotta Tasavallan Presidentti ei olisi jäänyt veljesvitjansa varjoon, perustin heille Caught in the Net -rinnakkaissivuston. Päivitysinto Pressan edesottamusten suhteen taittui kuitenkin muutamassa vuodessa.
Huvittava mutta kenties kuvaava ajan merkki oli se, kun Wigwamin biisejä alettiin kaupitella kännykän soittoääneksi. 2000-luvun vaihteessa syöksyttiin nettikuplaan, jonka jälkeen harrastesivuston pitäjä sai korjata tai poistaa monet linkit. Ennen kuin informointi tiheni taas tavoittamattomiin.
Järjestyksessä toinen Nuclear Netclub -erikoisjuttu syntyi syyskuussa 2000, jolloin Lapinlahden Lintuihin ujuttautunut maisteri Rekku Rechardt saapui keikalle Joensuun Kimmeliin. Jututimme Rekkua sanomalehti Karjalaisen toimittajan Suonna Konosen kanssa. Haastattelu julkaistiin supistettuna Karjalaisessa ja laveammassa muodossa Wigu-sivustolla.
Lokakuussa 2000 oli miellyttävää päivittää sivuja Fresh Garbage -kokoelman myötäsukaisilla arvosteluilla. Tahti oli parhaimmillaan päivitys päivässä. Taannehtivat levysessiolistaukset laajenivat uusilla jäsenillä, ei vähiten Urpo Hartikaisen diskografisen työn ansiosta. Vieläpä kukin Pekka Pohjolan soololevy sai oman sivunsa Nuclear Netclubiin.
Joulukuussa 2000 Radio Suomi herkistyi Wigwamin tarinalle: Pasi Hiihtola ja Pekka Laine kasasivat kaksituntisen, jossa kuultiin mm. Mats Huldénin ja Nikke Nikamon aiemmin ei-julkisuudessa kuullut äänet.
Kolmas Wigwam-äänestys järjestettiin loppuvuodesta 2000. Nyt mukaan saatiin sponsori, levy-yhtiö Siboney, joka lahjoitti palkinnoksi Fresh Garbage -julisteita. Äänestäjien määrä kolminkertaistui.
Rockmenneisyyttä oli Suomessa alettu muistella kirjojen muodossa. Wigwamista kirjaa ei ollut julkaistu eikä sellaista tuntunut kukaan olevan tekemässä. Niinpä ryhdyin itse toimeen. Ensimmäiset haastattelut tein talvella 2001. Sitä myötä sivustollekin tihkui erilaista uutta tietoa.
Huhtikuussa 2001 Wigwam lähti Suomen-kiertueelle, jonka seuranta Nuclear Netclubissa oli ennennäkemättömän tiivistä ja jonka mediasatoa sai kerätä hyvän tovin. Tältä etusivu näytti kiertueen jälkeen:
The new design - in its 2001 form:
"Wigwam Family Tree" eli Wigwamin sukupuu ilmestyi sivustolle kiertueen kuluessa samoin kuin bändin viimeisintä ohjelmistoa kirjannut "Song Chart" -taulukko, josta ilmenivät paitsi esitetyt kappaleet myös niiden järjestysnumero kunkin keikan soittolistalla. Kirvelevä takaisku sattui, kun vahingossa deletoin puhelinvastaajaani tulleen kymmenosainen juonnetun liveraportin Tavastian-keikasta, jonka olin aikomassa purkaa tekstimuotoon sivustolle. Digimusiikin maksullinen jakelu oli käynnistymässä: Emma.fm tarjosi kahta Wigwam-biisiä verkkokaupassaan.Kiertueen päätyttyä Nuclear Netclub muutti osoitteeseen members.surfeu.fi/mmerilai/wigwam. Pressa-sivusto oli jo edeltä painunut surfeu-domainiin.
Keväällä 2001 Nuclear Netclub sai pienen tunnustuksen, kun musiikkivaikuttaja Pekka Nissilä valitsi sen yhdeksi suosikkisivustokseen Musa.fi-lehdessä. Wigwamin entisjäsenten tuotanto sai Gutsin Momentsin jälkeen jatkoa Pekka Pohjolan Views-albumista, miehen viimeiseksi jäävästä. Wigwam-coverointi jatkui kansainvälisellä Tuonen Tytär -tribuuttilevyllä. Wigu-biisien soinnutuksia ja tabulatuureja Netclubiin karttui Jenni Riihelältä ja Kari Herraselta.
Wigwamin kesäkeikkailua Nuclear Netclub seurasi tiiviisti, mutta muuten sivusto veti hieman henkeä, ennen kuin syyskuussa alkoi jälleen hengästyttävä päivitystahti. Wigwamia ja liitännäisiä ilmestyi moninaisilla uudelleenjulkaisuilla ja kokoelmilla, ja lokakuussa kauppoihin tuli parilta kuluvan vuoden Tavastian-keikalta taltioitu Plays Live -tupla-albumi. Levyjen aiheuttama ja muu bändin ympärille kehkeytynyt pöhinä vaativat tarkkaavaisuutta, jollaista sivustoa perustaessani en ollut kuvitellut tarvittavan. Kuitenkin totuin ja tempauduin mukaan.
Kelpo linkitettävää löytyi ei ainoastaan suomalaisilta vaan myös ulkomaisilta nettisivuilta. Omaa luokkaansa asiantuntevuudessaan, oivaltavuudessan ja kattavuudessaan oli Nigel Camillerin hollantilaiselle progesivustolle laatima katsaus Wigwam-tuotantoon.
Wigwamin ja jäsentensä tuotanto vilisi aihelmia, jotka olivat omiaan sämpläämiseen. Nuclear Netclub huomioi oitis, kun asialle vuonna 2001 lämmettiin Suomessa Jori Hulkkosen ja Tuomas Salmelan toimesta. Amerikkalaisen DJ Shadow'n pioneerityö, Pekka Pohjolan Ensimmäisestä aamusta kehitelty Midnight in a Perfect World, oli tuolloin tuntematon paitsi sivuston ylläpitäjälle myös sivuston seuraajille, päätellen siitä ettei teos noussut puheenaiheeksi vieraskirjassa.
Loppuvuodesta 2001 Nuclear Netclub oli paisunut niin laajaksi, että sitä oli hankala operatiivisesti hallita. Sivusto myös näytti vanhahtavalta. Löysin hetkeksi graafikko-minäni ja tekniseksi ratkaisuksi php:n.
An experimental layout from late 2001:
Tammikuussa 2002 avasin Popjorinoita pöytälaatikosta -sivuston, jolle kokosin sekalaisia, pääasiassa popmusiikkia käsitteleviä muistiinpanojani. Kirjoitukset oli tarkoitettu alun perin pöytälaatikkoon. Kun palvelintilan tarjoaja aikanaan lopetti toimintansa, virtuaaliseen pöytälaatikkoon tekstit myös palasivat. Ainakin osa niistä yrittää paluuta verkkoon.Maaliskuussa 2002 julkaisin Nuclear Netclubissa pätkän varhaisella käsikirjoitusasteella olleesta Wigwam-kirjasta. Katkelmassa hekumoitiin Light Ages -levyn alustunnelmilla, ei kovinkaan paljon laveammin kuin lopullisessa editiossa.
Wigwam oli talven mittaan levyttänyt studioalbumia, jonka nimeksi paljastettiin huhtikuussa Titans Wheel. Paluukeikoilla yhtye ei ollut soittanut uusia kappaleita, joten maistiaissingle Heaven in A Modern World oli suorastaan säikäyttävä. Nuclear Netclubin etusivulle ilmestyi tuore bändipotretti ja uusi nimilogo. Suunnitelmissa oli vielä koko sivuston layoutin ja teknisen arkkitehtuurin uusiminen. Ei kuitenkaan vaikuttanut siltä, että muutoksiin panostettu aika olisi tuottanut riittävää hyötyä. Valtaviestimet sen sijaan käyttivät internetiä entistä monipuolisemmin: Yle ja Hesari liittivät Wigwam-raportteihinsa video- ja ääniklippejä.
Titans Wheel ilmestyi toukokuun lopussa. Wigwam soitti kesällä 2002 keikkoja kolmessa kimarassa, joita Netclub seurasi uskollisesti samoin kuin levyn ja keikkojen osakseen saamaa kirjoittelua mediassa. Tietoa tulvi koko ajan bändin ja sen jäsenten, erityisesti Pekka Pohjolan muinaisista edesottamuksista. Surfeu.fi-palvelin alkoi täyttyä, joten siirsin arkistoidut vieraskirjasivut Karin Matin stc.cx-palvelimelle.
Sivuston kävijämääriä kirjannut Beseen-palvelu lopetti toimintansa loppukesästä. Uutta laskuria en ottanut käyttöön. Kotimainen Freebok-palvelu, jonka pyöritettäväksi vieraskirja oli ulkoistettu, osoittautui omalla sarallaan luotettavaksi. Parhaimmillaan Nuclear Netclub oli yksi kymmenestä aktiivisimmasta Freebok-vieraskirjasta kilvoittelijoinaan suosittuja salibandy- ja pesäpalloseuroja.
Loppuvuodesta 2002 sivustolla toteutettiin välivuoden jälkeen lomakekysely. Mukana oli muutama uusi faniutta avaava kysymys: Wigwam-seurannan alkuvuosi, paras nähty keikka, paras cover-versio, paras muu bändi. Myös Wigwam-kirjan toivottua ominaislaatua tiedusteltiin. Vastaajia kertyi 127, suurin määrä koskaan. Palkintoja antoivat jaettavaksi yhtyeen kaikki taustatahot: EMI levyjä, Love paitoja, Rocktops julisteita.
Tammi-helmikuussa 2003 Wigwam teki 35-vuotisjuhlakiertueen, joka huipentui kaksi-iltaisiin soittajaisiin Helsingin Tavastialla. Lavalle nousivat Pekka Pohjolaa lukuunottamatta kaikki elossa olevat Wigwam-jäsenet. Esitetyt kappaleet miehistöineen taulukoitiin huolellisesti Netclubiin jälkipolvien ihmeteltäväksi.
Jukka Gustavsonilta ilmestyi samoihin aikoihin albumi Between Fire And Ice. Ensikuuntelu suoritettiin paikallisessa harrastuspiirissä ja kirvonneet huomiot kirjattiin ainakin itselleni mieleenpainuneella tavalla Netclubiin.
Ideoita piisasi. Huhtikuun ensimmäisenä päivänä sivustolla uutisoitiin Wigwamin "unohdetun" Information-albumin cd-uudelleenjulkaisu. Rakensin aprillipilan Suonna Konosen kanssa. Hän kirjoitti arvostelutekstit, minä suunnittelin kannen. Kappale- ja kokoonpanotiedot keksimme yhdessä. Palautteesta päätellen moni meni halpaan. Vielä vuosien päästä tanskalainen levykauppa tiedusteli: onko Informationia saatavissa?.
Front page after the 2002 lift-up:
Havaitsin olevani vain eräs ylisukupolvinen lenkki, kun pääsin yhteyksiin Wigwam Fan Clubin 1970-luvun kantavien voimien, Hallivuoren sisarusten kanssa. Uudelleenjulkaisin Netclubissa näytteen heidän toimittamastaan fanilehdestä. Arkistokappaleita luojan kiitos löytyi yhtyeen silloisen managerin Tapio Korjuksen holveista. Sieltä piisasi muutenkin täydennystä bibliografiaan ja keikkalistoihin.Toukokuussa 2003 ilmestyi Bassokenraali, Petri Nevalaisen elämäkerta Pekka Pohjolasta. Olin jo varhain päättänyt rajata Pohjolan järkälemäisen soolouran omasta kirjastani, joten olin iloinen ja huojentunutkin kuultuani Nevalaisen hankkeesta - ja myös nähdessäni lopputuloksen. Siitäkö lie johtunut, että tyrkkäsin käsikirjoituksestani taas pätkän Netclubiin, tällä kertaa Wicked Ivory -kiemuroista.
Kesän korvilla ilmoitettiin niin ikään muutoksesta Wigwamin kokoonpanossa: Jussi Kinnunen tuli Måssen tilalle bassoon. Jo kahta vuotta aikaisemmin 2000-luvun inkarnaatiossa oli tapahtunut miehistövaihdos Esa Kotilaisen korvattua Pedron koskettimissa.
Käteen käyvällä mobiilikalustolla alkoi pystyä taltioimaan säällistä liikkuvaakin kuvaa. Muuta kuin staattista teksti- ja kuva-aineistoa kaihtanut Nuclear Netclub julkaisi kenties ensimmäiset videoklippinsä kesäkuussa 2003, kohteena Jukka Gustavson Organ Fusion Bandin keikka. Kookkaan datan siirtämistä edellyttävä ennakkosopiminen ja sittemmin YouTuben kaltaiset julkiset tiedostonjakofoorumit vaikuttivat varmaankin siihen, että lähestulkoon viimeisiksi Netclubin videojulkaisuiksi ne myös jäivät.
Syyskuussa 2003 sivustolla ilmestyi Suonna Konosen S.K.'s Supermarket -kirjoitussarjan ensimmäinen osa. Aiheena oli Dark Albumin ja vuonna 1985 ilmestyneen virhepainoksen väliset erot. Seuraavassa, alun perin Wigwam-kirjaa varten laaditussa esseessä Kononen analysoi yhtyeen ensialbumia Hard N'Hornya.
Soitettuaan kesällä 2003 vain muutaman hajakeikan Wigwam töytäsi lokakuussa Helsingin Semifinalin lavalle Jukka Gustavsonin kanssa ja esiintyi kokonaista neljä iltaa peräkkäin. Setti oli varsin hauska sekoitus ikivanhaa ja jopa ennenkuulemattomia kappaleita. Tyydyttääkseni Gutsi-fanien tiedonjanoa keräsin kysymyksiä, joihin Jukka ystävällisesti vastasi sivustolla.
Ei ainoastaan Wigwam vaan myös lähin aikalaishaamu, Tasavallan Presidentti, oli palaillut estradeille 2000-luvun alussa. Yhtyeet kohtasivat lopulta yhteiskeikalla Helsingin Savoyssa joulukuussa 2003. Wigwamin tavoin Pressa oli tehnyt livelevyn tuoreimmalla kokoonpanollaan.
Nuclear Netclubiin kertyi yhä enemmän skannauksia vanhoista Wigwam-artikkeleista. Valokuvat täytyi lajitella kerrassaan uudelleen, vuosikymmenittäin jaotellun hakemiston taakse.
Aprillipäivänä 2004 sivustolla julkistettiin Blues Sectionin 'Live at the BBC' -kokoelma. Pila ei mennyt läpi yhtä huokeasti kuin 'Information' vuosi takaperin.
In April 2004 there was a Nuclear Netclub get together in Joensuu. See Måns Groundstroem's former bass guitar on the picture below:
Korkeakouluopiskelijat kiinnostuivat Wigwamiin liittyvistä aiheista. Syntyi pro gradu -töitä suomalaisesta progressiivisesta rockista ja Pekka Pohjolan musiikillisesta tyylistä. Jotkut näistä olivat linkitettävissä Nuclear Netclubiin, sillä yliopistot olivat alkaneet julkaista opinnäytteitä verkossa. Lähetin pari otetta tekemästäni Pembroke-haastattelusta Kaarina Kilpiölle, joka oli valmistelemassa väitöskirjaa suomalaisesta mainoselokuvamusiikista sivuten myös Kesäkapina-elokuvaa, jossa kuultiin muutamia Wigwam-kappaleita.Vuonna 2004 Jussi Kinnusen tilalle Wigwam-bassoon vaihtui alkuperäisjäsen Mats Huldén. Soitettuaan muutaman kesäkeikan kokoonpano ryhtyi syksyllä äänittämään uutta Wigwam-albumia. Some Several Moons ilmestyi toukokuussa 2005. Levynjulkaisukiertuetta ei kuitenkaan seurannut ennen kuin lyhytmuotoisesti lokakuussa.
Nuclear Netclubin päivityksissä oli väliin kuukauden, parinkin taukoja. Aineistoa sivustolle virtasi edelleen ahkerilta kontribuuttoreilta. Jukka Gustavsonilta tuli uusia levyjä. Erään niistä seurauksena saatiin kolmas osa S.K.'s Supermarket -sarjaan: Helgen tarina -haastattelu.
Huhtikuussa 2006 Wigwam pörähti pitkästä aikaa kunnon Suomen-kiertueelle. Settilistat ja muutakin saatiin sivustolle melkein kuin entiseen malliin. Netclub-vieraskirjan aktiivisuus kulminoitui siten, että kunakin vuonna tulleet viestit täytyi jaotella oman hakemistonsa alle. Myös radio-, televisio- ja elokuvaesiintymiset oli vihdoin eriteltävä omille sivuilleen. Tietoon oli muun muassa tullut tv-filmi Niilon oppivuodet, jossa mahdollisesti on ainoa pätkä liikkuvaa kuvaa Gustavsonin-Pohjolan live-Wigwamista.
Lokakuun 12. päivä 2006 saatoin uutisoida kirjoittamani Wigwam-kirjan ilmestyneen (tämä piti tätä 14.12.2012 kirjoitettaessa tarkistaa internetin archive.org-arkistosta, koska uutisvirran kulkua Nuclear Netclubin etusivulla en ole itse älynnyt taltioida). Vieraskirjaviesteistä päätellen sitä oli samana päivänä ainakin joissain kirjakaupoissa myytävänä. En muista, olinko silloin vielä saanut edes omaa lämpimäiskappalettani. Jännittävää joka tapauksessa oli seurata kirjan vastaanottoa. Hankkeen taustoja valotin muutamassa haastattelussa, joista ensinnä ilmestyi toimittaja Konosen vasiten Netclubiin tekemä. Pääsin myös Loveradion, tuolloin sattumoisin toimineen Love Records -tilapäisaseman ääniaalloille. Kirja sai Netclubiin oman sivun, jolle linkkasin julkaistut arvostelut.
Tässä vaiheessa mikä olisi ollutkaan sopivampaa kuin muuttaa sivuston osoite. Kaupallinen surfeu.fi-palveluntarjoaja oli ilo vaihtaa Karin Matin tarjoamaan wigwam.stc.cx-huomaan.
Vuoden 2007 alkaessa Nuclear Netclub sai arvokkaan avustajan Claes Johansenista, tanskalaisesta pitkän linjan fanista, joka oli toiminut Virginin 1996 julkaiseman Nuclear Nightclubin uusintapainoksen taustapiruna. Johansen lähetti sivustolle haastatteluja ja esseitä sekä Timo Rauhaniemen kanssa tekemiään englanninnoksia suomalaisista Wigwam-artikkeleista. Jim Pembroken kappaleista syntyi kronologisesti etenevä sarja syväanalyyseja. Harmittavasti se jäi kesken juuri Wigwam-aikakaudelle tultaessa.
Vilkkaaseen, moniaalle haarautuvaan keskusteluun vieraskirja ei ole paras formaatti. Maaliskuussa 2007 linkitin Netclubiin Joona Pöhön perustaman teemoihin jaetun Wigwam Forum -keskustelupalstan. Minulla ei ollut mitään sitä vastaan, jos jutustelu olisi siirtynyt tälle foorumille. Aktiviteettia syntyikin aluksi, mutta pian palsta hiljeni. Ehkä vieraskirja sittenkin on paras alusta verkkaiselle Wigwam-keskustelulle.
Videovirta netissä sen sijaan kiihtyi. Vuonna 2006 Youtube teki läpimurtonsa ja Ylen Elävä arkisto aloitti. Tein valinnan: Päätin linkittää Elävän arkiston Wigwam-sivutteisiin klippeihin mutta ohittaa Youtuben tyystin. Jälkimmäisen tarjonta kun oli häilyvämpää, ei aina luvallista ja joka tapauksessa helposti löytyvää.
Hieno uusi tv-ohjelma Wigwamista tehtiin Yle Teeman Suomirokin sankarit -sarjaan. Jaksossa käsiteltiin Beingin ja Nuclear Nightclubin syntyä. Levyrintamalla vuoden 2007 antia olivat Rekun Snakecharm-albumi, Freddie Are You Readyn ennenjulkaisemattoman demon ilmestyminen Loveradio-kokoelmalla sekä Fairyportin pääsy Uncut-lehden liite-CD:n raidaksi.
Näin päästään elokuuhun 2008, jolloin Nuclear Netclub täytti kymmenen vuotta ja jolloin tätä historiikkia 1998-2008 aloin kirjoittaa. Nämä viimeiset rivit kirjoitan 15. kesäkuuta 2013. Taipaleen perkaamisessa meni siis viisi vuotta. Muuten en näin yksityiskohtaista selostusta olisi voinut laatia, mutta olen tallentanut päivityslistat koko ajalta.
Kirjan jälkeen oli useita vuosia, jolloin Netclubin ylläpito maistui puulta. Aihe vaan kyllästytti. Ajattelin jäädyttää sivuston silloiseen tilaansa. Muita vaihtoehtoja olivat sivuston siirtäminen jonkun muun kontolle, muuttaminen yhteispäivitettäväksi tai sulkeminen. Kontribuutioita ja kannustusta kuitenkin tuli, ja hommassa oli oma hauskuutensa. Viime aikoina asiaa ei ole tarvinnut miettiä: sivusto jatkaa entisellään.