Pedro's Heavy Gentlemen Albums: Where's Boris?
|
|
Front cover |
Back cover |
- Pedro Hietanen: Ruskie neitsyt (trad)
- Jim Pembroke: Where's Boris? (Pembroke)
- Cossack Frantique (Pembroke)
- Pedro Hietanen: Moskow Drug Club (Gabor - Stevenson - Keldie / Laine)
- Veikko Lavi: Warsova (trad / Saaritsa)
- Jim Pembroke: Matushka - Mother (trad / Pembroke)
- Natasha (Uhlenius)
- Luumu Kaikkonen: Sputnick (Engler)
- M.A. Numminen: On prygal - Mies hyppi (Numminen - Hietanen / Losowitsch)
- Dark Is The Night (Bogoslovski)
Arrangements by Pedro Hietanen except for 6. by Jim Pembroke and Pedro Hietanen
LP: Discophon Kerberos KEL 642 (1983)
Pedro Hietanen, keyboards, accordion, vocals
Antero Jakoila, guitar
Hannu Lemola, drums
Luumu Kaikkonen, guitar
Pave Maijanen, bass, chorus
Jukka Tolonen, guitar
Jani Uhlenius, HS-cymbal
Tom Bildo, trombone
Markku Johansson, trumpet
Seppo Rannikko, tenor saxophone
Veli-Pekka Bister, cello
Elektra Kurtis-Martin, fiddle
Jouni Heinonen, fiddle
Cover art by Markus Heikkerö
Recorded and mixed by Iain Churces at Soundtrack studio
Produced by Pedro Hietanen
"Pedro nauttii Suomessa suurta suosiota yli yhtyerajojen ja muiden klikkien; niinpä herrasmiehiä on löytynyt monelta
suunnalta Kotkasta Ibizalle, ja kunkin tyylisuunnan kappale on saanut arvoisensa tulkinnan. On rockia, haitarijazzia,
polkkaa ja kansansävelmää sun muuta: Pedro osoittaa kappalevalinnoissaan yhtä hyvää makua kuin soittokumppaniensa suhteen.
Tällainen jokaiselle-jotakin-tyyli saattaisi tietenkin myös epäonnistua, ellei kaikkia kappaleita sävyttäisi juuri tuo
maukkaus ja kaikkialle tunkeutuva svengi.
Instrumentaalimielessä on taas kerran todettava, että Pedro on oloissamme ainutlaatuinen haitarinkäsittelijä.
Ahvenaislurituksia ei juuri kuulla - perinne on aivan toinen. Myös laulajana mies kunnostautuu esittämällä
sydämeenkäyvästi Jarkko Laineen sanoittaman "Moscow Drug Clubin". Kuorona levyllä toimii Pave Maijanen kuulostaen
erehdyttävästi kymmeneltä kasakalta.
Yleensä näillä PHG:n levyillä on aina ollut vähintään yksi kappale, josta on muodostunut klassikko tai muu hitti, eikä
"Where's Boris" ole poikkeus. Kakkospuolen aloittava traditionaali "Matuska" saa Jim Pembroken esittämänä sellaiset
ulottuvuudet, etten ihmettele sen soimista radiossa nonstoppina. Mielestäni Pembrokelta ei ole irronnut moista tulkintaa
sitten vanhan Wigwamin huippuaikojen, ja kun kappaleessa on vielä Tolosen kertakaikkinen mestarinäyte akustisen kitaran
käsittelyssä, ei ole ihme että nenäliinoja kuluu. Vähemmistäkin syistä on levyjä ostettu..."
Hannu Tervaharju, Soundi 7/83